Tuloverotus yrittäjälle tarkoittaa käytännössä hyvin erilaisia asioita riippuen siitä, onko kyseessä toiminimi, osakeyhtiö vai henkilöyhtiö. Oikea ymmärrys verotuksen rakenteesta auttaa yrittäjää suunnittelemaan taloutensa viisaasti ja välttämään ikävät yllätykset verotuspäätöstä avattaessa.
Toiminimen tulo jaetaan kahteen osaan
Toiminimiyrittäjä ei maksa palkkaa itselleen – kaikki elinkeinotoiminnan tulos on suoraan yrittäjän verotettavaa tuloa. Tulo jaetaan pääomatulo-osuuteen ja ansiotulo-osuuteen.
Pääomatulo-osuus lasketaan edellisen vuoden nettovarallisuuden perusteella. Pääsääntöisesti se on 20 prosenttia nettovarallisuudesta, mutta yrittäjä voi vaatia myös 10 prosentin tai 0 prosentin pääomatulo-osuutta, jos se on kokonaisverotuksen kannalta edullisempaa. Pääomatuloa verotetaan 30 prosentilla (yli 30 000 euron osalta 34 %). Ansiotulo-osuus verotetaan progressiivisen ansiotuloveroasteikon mukaan, joten se kasvattaa veroprosenttia muiden ansiotulojen tavoin.
Käytännön esimerkki: Jos toiminimiyrittäjällä on 8 000 euron nettovarallisuus ja 60 000 euron elinkeinotulo, pääomatulo-osuus on 1 600 euroa (20 % × 8 000 €). Loppusumma 58 400 euroa verotetaan progressiivisena ansiotulona – eli merkittävä osa tulosta kohtaa huomattavan verorasituksen, erityisesti jos yrittäjällä on muita ansiotuloja samana vuonna.
Yrittäjävähennys – keille se kuuluu ja kuinka paljon se säästää
Vuodesta 2017 lähtien yrittäjille on kuulunut yrittäjävähennys, joka on 5 prosenttia elinkeinotoiminnan, maatalouden tai yhtymän tulo-osuudesta ennen vähennystä. Vähennys tehdään automaattisesti Verohallinnon toimesta, eikä yrittäjän tarvitse erikseen hakea sitä.
Vähennys koskee toiminimiyrittäjiä, avoimen yhtiön ja kommandiittiyhtiön osakkaita sekä maatalousyrittäjiä. Se pienentää verotettavaa tuloa suoraan, joten esimerkiksi 50 000 euron elinkeinotulosta yrittäjävähennykseksi tulee 2 500 euroa – ja verotus toimitetaan 47 500 euron perusteella.
On tärkeää ymmärtää, mitä yrittäjävähennys ei ole: se ei ole yrittäjän itse tekemä vähennys eikä se kata kaikkia liiketoiminnan kuluja. Kyse on verolaissa määritellystä automaattisesta huojennuksesta, joka kompensoi osin sitä, että toiminimiyrittäjällä ei ole oikeutta työnantajan sosiaalivakuutusosuuksiin tai muihin palkansaajan etuihin.
Kumotaan yleinen myytti: yrittäjävähennys ei koske osakeyhtiötä
Yksi yleisimmistä väärinkäsityksistä on se, että yrittäjävähennys koskisi kaikkia yritysmuotoja. Näin ei ole. Osakeyhtiö ei saa yrittäjävähennystä, sillä vähennys on sidottu henkilöverotukseen – se on elinkeinonharjoittajan, maatalousyrittäjän tai yhtymän osakkaan henkilökohtaiseen verotukseen kuuluva huojennus.
Toisin sanoen osakeyhtiöyrittäjän ei kannata odottaa saavansa automaattista 5 prosentin huojennusta – yhtiöverotuksen rakenne on kokonaan erilainen, eikä yrittäjävähennys sovi siihen lainkaan.
Osakeyhtiön verotus toimii eri periaatteella
Osakeyhtiö on erillinen verovelvollinen, joka maksaa yhteisöveroa 20 prosenttia verotettavasta tulostaan. Yrittäjä ei siis maksa yhtiön tulosta henkilökohtaista veroa suoraan – verotus tapahtuu ensin yhtiötasolla.
Yrittäjä voi nostaa rahaa osakeyhtiöstä kahdella tavalla: palkkana tai osinkona. Palkkaa verotetaan normaalin ansiotuloverotuksen mukaan, ja se on yhtiölle vähennyskelpoinen kulu. Osingot verotetaan omistajan tasolla osittain pääomatulona ja osittain ansiotulona – rajanvetona toimii 8 prosentin laskennallinen tuotto osakkeiden matemaattisesta arvosta.
Osakeyhtiömuoto ei automaattisesti tarkoita kevyempää verotusta. Optimaalinen jako palkan ja osingon välillä riippuu yhtiön tuloksesta, omistajan muista tuloista ja henkilökohtaisesta tilanteesta. Tähän kannattaa pyytää tilitoimistolta räätälöity laskelma ennen nostopäätöksiä.
Veroilmoitus ja ennakkoveron maksaminen
Toiminimiyrittäjä antaa veroilmoituksen keväällä OmaVero-palvelussa. Määräaika on yleensä huhtikuun alussa – tarkka päivä vaihtelee vuosittain. Veroilmoituksessa ilmoitetaan elinkeinotoiminnan tulos, nettovarallisuus sekä mahdolliset erityiset vähennykset.
Osakeyhtiö puolestaan antaa veroilmoituksensa neljän kuukauden kuluessa tilikauden päättymisestä. Jos tilikausi päättyy joulukuun lopussa, veroilmoitus on annettava huhtikuun loppuun mennessä.
Molempien yritysmuotojen kohdalla olennainen asia on ennakkovero: Verohallinto laskee arvion tulevasta verosta ja lähettää maksuerät etukäteen. Jos arvioidut tulot muuttuvat merkittävästi kesken vuoden, ennakkoveroa kannattaa hakea muutettavaksi OmaVerossa – näin vältetään iso kertamaksu tai liiallinen ennakonpidätys.
Ajantasainen kirjanpito on ennakkoveron oikean tason pohja. Kuukausittainen tuloslaskelma auttaa arvioimaan vuosituloksen ja reagoimaan ajoissa. Kirjanpidon perusteista löydät lisätietoa artikkelista kirjanpidon perusteet yrittäjälle.
Vähennyskelpoiset kulut – mitä voi kirjata?
Toiminimiyrittäjä voi vähentää elinkeinotoiminnan tulosta kaikki tulon hankkimisesta ja säilyttämisestä johtuneet menot. Tähän kuuluvat esimerkiksi toimistotarvikkeet, markkinointi, ammattikirjallisuus, ajoneuvokulut liiketoimintaan liittyviltä osin sekä YEL-vakuutusmaksut.
Kotitoimistovähennys on usein kysytty aihe: jos kodin tiloja käyttää säännöllisesti yritystoimintaan, voi vähentää joko todellisten kulujen mukaisen osuuden tai Verohallinnon vahvistaman kaavamaisen vähennyksen. Kaavamainen vähennys on yksinkertaisempi eikä vaadi erittelyä.
Yrityksen perustamisvaiheessa kannattaa selvittää heti, mitä kuluja voi alkaa kirjaamaan alusta lähtien – asiaa käsitellään tarkemmin artikkelissa yrityksen perustamisen taloushallinnon valinnoista.
Usein kysytyt kysymykset
Pitääkö toiminimiyrittäjän antaa veroilmoitus erikseen yritystoiminnasta?
Kyllä. Toiminimiyrittäjä antaa erillisen elinkeinotoiminnan veroilmoituksen (lomake 5) OmaVerossa. Sen lisäksi yrittäjälle tulee henkilökohtainen esitäytetty veroilmoitus, jossa elinkeinotoiminnan tulos näkyy automaattisesti, kun se on ilmoitettu oikein.
Voiko yrittäjä vähentää YEL-vakuutusmaksut verotuksessa?
Kyllä. Toiminimiyrittäjän YEL-maksut ovat vähennyskelpoisia joko elinkeinotoiminnan menoina tai henkilökohtaisessa verotuksessa ansiotulovähennyksena riippuen siitä, miten maksu on kirjattu. Osakeyhtiön maksama YEL on puolestaan yhtiön vähennyskelpoinen kulu.
Milloin ennakkoveroa kannattaa muuttaa?
Ennakkoveroa kannattaa muuttaa heti, kun on selvää, että vuositulos poikkeaa merkittävästi Verohallinnon arviosta – suuntaan tai toiseen. Muutos tehdään OmaVerossa. Liian pienen ennakkoveron maksaminen johtaa jäännösveron korkoon, liian suuri taas sitoo käteistä tarpeettomasti.
Yhteenveto
Tuloverotus yrittäjälle rakentuu yritysmuodon mukaan hyvin erilaisista palasista. Toiminimiyrittäjä kohtaa suoran henkilöverotuksen, jossa yrittäjävähennys ja pääomatulo-osuus ovat keskeisiä välineitä verorasituksen hallinnassa. Osakeyhtiössä logiikka on toinen: yhteisövero tulee ensin, ja omistajan nostamistapa ratkaisee lopullisen verorasituksen.
Tilinpäätöksen rooli korostuu erityisesti silloin, kun yrittäjä haluaa suunnitella seuraavan vuoden verotusta – lue lisää siitä, mitä pienen yrityksen tilinpäätökseen kuuluu: tilinpäätös pienelle yritykselle.
Verotukseen liittyvät ratkaisut ovat aina yksilöllisiä – yrityksen toimiala, omistusrakenne ja henkilökohtainen tulotaso vaikuttavat kaikki siihen, mikä rakenne on kokonaisuutena edullisin. Asiantuntevan tilitoimiston tai veroasiantuntijan kanssa käyty suunnittelukeskustelu maksaa itsensä usein moninkertaisesti takaisin.
