Tilintarkastusyhteisöt Suomessa – ero tilitoimistoon

Tilintarkastusyhteisöt Suomessa – ero tilitoimistoon

Tilintarkastusyhteisöt ovat keskeinen mutta usein sekoitettu osa suomalaista taloushallintokenttää – moni yrittäjä luulee tilitoimiston ja tilintarkastusyhteisön tarkoittavan samaa asiaa. Näin ei kuitenkaan ole, ja ero on juridisesti ja käytännössä merkittävä silloin, kun yritys kasvaa, hakee rahoitusta tai valmistautuu lakisääteiseen tilintarkastukseen.

Mitä tilintarkastusyhteisö tekee

Tilintarkastusyhteisö on yritys, joka tarjoaa lakisääteistä ja vapaaehtoista tilintarkastusta. Sen tehtävä on varmentaa riippumattomana ulkopuolisena tahona, että yrityksen kirjanpito, tilinpäätös ja hallinnon toiminta antavat oikean ja riittävän kuvan yhtiön taloudellisesta asemasta.

Tilintarkastaja ei siis tee kirjanpitoa tai laadi tilinpäätöstä – hän tarkastaa jälkikäteen, että joku muu on tehnyt sen oikein. Tästä syntyy tilintarkastuksen ydinperiaate: riippumattomuus. Sama toimija ei voi objektiivisesti sekä hoitaa kirjanpitoa että tarkastaa omaa työtään.

Suomessa tilintarkastajilla on kaksi keskeistä auktorisointitasoa: HT (hyväksytty tilintarkastaja) ja KHT (keskuskauppakamarin hyväksytty tilintarkastaja). KHT-tilintarkastajat suorittavat vaativamman tutkinnon ja tarkastavat tyypillisesti suurempia ja monimutkaisempia yhtiöitä, kun taas HT-tilintarkastajat palvelevat laajasti pieniä ja keskisuuria yrityksiä. Molemmat toimivat Patentti- ja rekisterihallituksen tilintarkastusvalvonnan alaisuudessa.

Tilitoimisto vai tilintarkastusyhteisö – mikä ero

Tilitoimisto tuottaa yrityksen taloushallinnon palveluja: kirjanpitoa, palkanlaskentaa, tilinpäätöksen laatimista, veroilmoituksia ja usein myös taloushallinnon konsultointia. Tilitoimisto on siis mukana päivittäisessä ja kuukausittaisessa taloushallinnossa.

Tilintarkastusyhteisö taas astuu kuvaan jälkikäteen, yleensä kerran tilikaudessa, ja antaa riippumattoman lausunnon siitä, pitääkö tilinpäätös paikkansa. Tilintarkastuskertomus on virallinen asiakirja, joka liitetään tilinpäätökseen ja jonka esimerkiksi pankit, sijoittajat ja viranomaiset voivat lukea luottamuksella.

Käytännön esimerkki havainnollistaa eroa hyvin: pienen osakeyhtiön kirjanpitäjä kirjaa kuukausittain tositteet, laskee arvonlisäveron ja tekee kausiveroilmoituksen OmaVeroon. Tilikauden päättyessä sama tilitoimisto laatii tilinpäätöksen tase- ja tuloslaskelmatietoineen. Jos yhtiö ylittää tilintarkastusvelvollisuuden rajat, erillinen tilintarkastusyhteisö käy sen jälkeen läpi kirjanpitoaineiston, tositteet ja hallinnon päätökset, ja antaa oman, riippumattoman lausuntonsa. Nämä ovat kaksi eri toimijaa, eri roolissa, eri lainsäädännön alla.

Milloin tilintarkastus on pakollinen

Moni pienyrittäjä olettaa, että tilintarkastus koskee vain suuryrityksiä. Tämä on osittain totta, mutta rajat kannattaa tuntea tarkasti. Tilintarkastuslain mukaan pieni yhtiö voi valita tilintarkastajan olemaan valitsematta, jos enintään yksi seuraavista kolmesta rajasta ylittyy sekä päättyneellä että sitä edeltäneellä tilikaudella:

Taseen loppusumma yli 100 000 euroa, liikevaihto yli 200 000 euroa, tai palveluksessa keskimäärin yli kolme henkilöä. Jos kaksi näistä rajoista ylittyy, tilintarkastus muuttuu pakolliseksi.

Lisäksi tilintarkastus on aina pakollinen tietyille yhtiömuodoille ja tilanteille riippumatta koosta – esimerkiksi julkisille osakeyhtiöille ja tietyille säädellyille toimialoille. Myös yhtiöjärjestykseen tai yhtiösopimukseen voidaan kirjata tilintarkastusvelvollisuus, vaikka lain mukaiset rajat eivät ylittyisikään. Osakeyhtiölaki ja tilintarkastuslaki säätelevät tätä yhdessä, ja rajaton tulkinta yksittäistapauksessa kannattaa aina varmistaa tilintarkastajalta tai veroasiantuntijalta.

Yleinen väärinkäsitys: auktorisoitu tilitoimisto ja tilintarkastusyhteisö sekoitetaan

Yksi yleisimmistä myyteistä on, että auktorisoitu tilitoimisto tarkoittaisi samaa kuin tilintarkastusyhteisö. Näin ei ole. Auktorisointi Taloushallintoliiton myöntämänä kertoo, että tilitoimisto täyttää tietyt laatu- ja osaamisvaatimukset kirjanpidon ja taloushallinnon tuottamisessa – usein kirjanpitäjillä on KLT-tutkinto (kirjanpidon ja laskentatoimen tutkinto).

Tilintarkastusyhteisön auktorisointi taas tulee tilintarkastuslaista ja PRH:n tilintarkastusvalvonnasta, ja se koskee nimenomaan tarkastuspalvelua, ei kirjanpitoa. Näitä kahta auktorisointijärjestelmää ei pidä sekoittaa keskenään, vaikka molemmat viestivät luotettavuudesta ja ammattitaidosta omalla alueellaan.

Toinen yleinen väärinkäsitys on, että tilintarkastaja vastaisi mahdollisista kirjanpitovirheistä samalla tavalla kuin kirjanpitäjä. Todellisuudessa vastuu kirjanpidon oikeellisuudesta on aina yrityksen hallituksella ja kirjanpidon laatineella tilitoimistolla – tilintarkastaja vastaa omasta tarkastustyöstään ja siitä antamastaan lausunnosta, ei alkuperäisen aineiston laatimisesta.

Miten valita tilintarkastusyhteisö

Kun tilintarkastusvelvollisuus tulee ajankohtaiseksi, kannattaa huomioida muutama käytännön seikka. Ensinnäkin yhtiön koko ja toimiala vaikuttavat siihen, kannattaako valita paikallinen HT-tilintarkastaja vai isompi KHT-toimisto – pienelle osakeyhtiölle riittää usein paikallinen HT-tilintarkastaja, kun taas konsernirakenteet tai kansainvälinen toiminta puoltavat suurempaa, resursseiltaan laajempaa yhteisöä.

Toiseksi kannattaa varmistaa, että valittu tilintarkastaja tuntee toimialan erityispiirteet. Esimerkiksi yhdistysten ja säätiöiden kirjanpito poikkeaa osakeyhtiön kirjanpidosta, ja tilintarkastajan on hyvä olla perehtynyt näihin erityispiirteisiin.

Kolmanneksi hinnoittelu vaihtelee merkittävästi: pienen osakeyhtiön tilintarkastus voi maksaa muutamasta sadasta eurosta pariin tuhanteen euroon riippuen yhtiön koosta, kirjanpidon laadusta ja tarkastuksen laajuudesta. Hyvin hoidettu, siisti kirjanpito nopeuttaa tarkastusta ja pienentää kustannuksia – tämä on yksi konkreettinen syy, miksi laadukas tilitoimiston valinta kannattaa tehdä huolella jo ennen kuin tilintarkastusvelvollisuus tulee ajankohtaiseksi.

UKK

Onko tilitoimisto ja tilintarkastusyhteisö sama asia?
Ei ole. Tilitoimisto tuottaa taloushallinnon palveluja kuten kirjanpitoa ja palkanlaskentaa, kun taas tilintarkastusyhteisö tarkastaa jälkikäteen riippumattomana osapuolena, että kirjanpito ja tilinpäätös ovat oikein laadittuja.

Milloin pieni osakeyhtiö tarvitsee tilintarkastajan?
Tilintarkastus on pakollinen, jos vähintään kaksi kolmesta rajasta ylittyy peräkkäisillä tilikausilla: tase yli 100 000 euroa, liikevaihto yli 200 000 euroa tai henkilöstöä keskimäärin yli kolme. Yksittäistapauksissa kannattaa varmistaa tilanne tilintarkastajalta tai veroasiantuntijalta.

Voiko sama toimija hoitaa sekä kirjanpidon että tilintarkastuksen?
Ei voi, koska tilintarkastuksen on oltava riippumaton kirjanpidon laatijasta. Sama tilitoimisto tai kirjanpitäjä ei siis voi toimia myös yhtiön tilintarkastajana.

Yhteenveto

Tilitoimisto ja tilintarkastusyhteisö täydentävät toisiaan, mutta niiden roolit ovat lainsäädännön näkökulmasta selkeästi erilliset. Tilitoimisto hoitaa arjen kirjanpidon ja tilinpäätöksen laatimisen, tilintarkastusyhteisö puolestaan varmentaa riippumattomasti, että työ on tehty oikein.

Kun yritys kasvaa kohti tilintarkastusvelvollisuuden rajoja, kannattaa varautua ajoissa: pitää kirjanpito järjestyksessä, selvittää oman toimialan erityisvaatimukset ja valita tilintarkastaja, jolla on riittävä kokemus vastaavista yhtiöistä. Yksilöllisissä tilanteissa – esimerkiksi rajatapauksissa tilintarkastusvelvollisuuden suhteen tai konsernirakenteissa – kannattaa aina kääntyä tilintarkastajan, tilitoimiston tai veroasiantuntijan puoleen.

Anna pisteet

1 tähti2 tähteä3 tähteä4 tähteä5 tähteä (ei vielä ääniä)
Ladataan...

Arvostele, kommentoi tai kerro kokemuksista