Kun suomalainen yritys myy tai ostaa tavaroita ja palveluita toisesta EU-maasta, ALV EU-kaupassa toimii eri säännöillä kuin kotimaan kaupassa. Lasku on usein veroton, mutta ilmoittamista on enemmän: kausiveroilmoituksen EU-kohdat ja tarvittaessa yhteenvetoilmoitus. Tämä artikkeli on tarkoitettu yrittäjälle, joka on saamassa ensimmäisen asiakkaan Ruotsista tai Saksasta, sekä yritykselle, jonka EU-kaupan raportointi on jäänyt puolitiehen. Kun perusasiat ovat selvillä, vältät jälkiveron ja turhan selvittelyn Verohallinnon kanssa.
Mitä ALV EU-kaupassa tarkoittaa yrityksille
EU:n sisäkaupassa arvonlisävero maksetaan pääsääntöisesti siinä maassa, jossa tavara tai palvelu kulutetaan. Yritysten välisessä kaupassa (B2B) tämä toteutetaan siten, että myyjä laskuttaa ilman veroa ja ostaja tilittää veron omaan maahansa. Tätä kutsutaan käännetyksi verovelvollisuudeksi.
Kuluttajakauppa (B2C) toimii eri tavalla. Jos virolainen yksityishenkilö ostaa palvelun, siihen lisätään yleensä Suomen arvonlisävero, joka on 1.9.2024 alkaen ollut 25,5 %. Verkkokaupan etämyynnissä on omat sääntönsä: kun yrityksen EU-alueelle suuntautuvan etämyynnin yhteismäärä ylittää 10 000 € vuodessa, veroa aletaan periä ostajan maan verokannalla. Verkkokaupan erityiskysymyksiä käsitellään tarkemmin artikkelissa verkkokaupan kirjanpidosta ja kansainvälisyydestä.
Tavarakauppa: yhteisömyynti ja yhteisöhankinta
Yhteisömyynti on verotonta, kun kolme ehtoa täyttyy: ostaja on toisessa EU-maassa arvonlisäverovelvollinen yritys, tavara kuljetetaan Suomesta toiseen jäsenvaltioon, ja ostajan ALV-tunniste on merkitty laskulle. Vuoden 2020 alusta voimaan tulleiden muutosten jälkeen ostajan voimassa oleva ALV-numero ja myynnin ilmoittaminen yhteenvetoilmoituksella ovat verottomuuden aineellisia edellytyksiä. Pelkkä ostajan vakuutus siitä, että hän on yritys, ei siis riitä.
Laskuun merkitään oma ja ostajan ALV-tunniste sekä maininta verottomuuden perusteesta, esimerkiksi ”Intra-Community supply” tai ”AVL 72 a §”. Lisäksi kuljetuksesta tarvitaan näyttö, kuten rahtikirja tai huolitsijan vahvistus. Jos ostaja noutaa tavaran itse Suomesta, todisteet kuljetuksesta jäävät helposti puuttumaan.
Yhteisöhankinnassa tilanne on käänteinen. Kun suomalainen yritys ostaa tavaraa esimerkiksi hollantilaiselta tukkurilta, lasku tulee ilman veroa. Ostaja laskee veron itse ja ilmoittaa sen kausiveroilmoituksella. Jos hankinta liittyy vähennykseen oikeuttavaan toimintaan, sama summa vähennetään saman kauden ilmoituksella, joten maksettavaa ei jää.
Palvelukauppa ja käännetty verovelvollisuus
Palveluissa yleissääntö on yksinkertainen. Kun suomalainen yritys myy palvelun toisessa EU-maassa toimivalle yritykselle, myyntipaikka on ostajan maa. Lasku tehdään ilman ALV:tä, ja siihen merkitään ”Reverse charge” sekä ostajan ALV-tunniste.
Käytännön esimerkki on tamperelainen ohjelmistokonsultti, joka laskuttaa berliiniläistä yritystä 8 000 € kuukaudessa. Laskussa ei ole ALV:tä, myynti ilmoitetaan kausiveroilmoituksella kohdassa palvelujen myynnit muihin EU-maihin, ja sama summa näkyy kuukauden yhteenvetoilmoituksessa. Saksalainen asiakas tilittää veron Saksassa.
Yleissääntöön on poikkeuksia, ja ne aiheuttavat eniten virheitä. Kiinteistöön liittyvät palvelut verotetaan siinä maassa, jossa kiinteistö sijaitsee. Jos suomalainen rakennusyritys remontoi Virossa olevan liikekiinteistön, myynti ei ole Suomessa käännetyn verovelvollisuuden alainen EU-palvelu, ja Viron rekisteröintivelvollisuus pitää selvittää. Poikkeuksia on myös henkilökuljetuksissa, ravintolapalveluissa sekä tapahtumien pääsylipuissa.
Yhteenvetoilmoitus – kuka antaa, milloin ja mitä
Yhteenvetoilmoituksen antaa suomalainen yritys, joka myy tavaroita tai yleissäännön mukaisia palveluita toisen EU-maan arvonlisäverovelvolliselle yritykselle. Ilmoituksella kerrotaan ostajakohtaisesti ALV-tunniste ja kalenterikuukauden myynnit. Tietojen avulla ostajan maan veroviranomainen voi tarkistaa, että vero on tilitetty siellä.
Ilmoitus annetaan kuukausittain, ja sen määräpäivä on myyntikuukautta seuraavan kuukauden 20. päivä. Ilmoituksen voi antaa OmaVerossa tai Ilmoitin.fi-palvelun kautta, ja monet kirjanpito-ohjelmat, kuten Netvisor, Procountor ja Fennoa, muodostavat aineiston suoraan kirjanpidosta.
Moni ihmettelee, miksi ilmoitus pitää antaa erikseen, kun samat luvut ovat jo kausiveroilmoituksessa. Syy on se, että kausiveroilmoituksessa on vain kokonaissumma, mutta yhteenvetoilmoituksessa myynnit eritellään ostajittain. Jos EU-myyntiä ei jonakin kuukautena ole, tyhjää yhteenvetoilmoitusta ei tarvitse antaa. Ostoista yhteenvetoilmoitusta ei anneta.
Myytti: nollaverokannan myynti ei vaikuta mihinkään
Yleinen ajatus on, että ilman ALV:tä laskutettua myyntiä ei tarvitse ilmoittaa, koska veroa ei makseta. Todellisuudessa veroton EU-myynti vaatii enemmän raportointia kuin kotimaan myynti.
Verottomuus on ehdollista. Jos yhteenvetoilmoitus jää antamatta tai ostajan ALV-numero on virheellinen, Verohallinto voi verotarkastuksessa katsoa, ettei myynti ole verotonta. Silloin yritys voi joutua maksamaan Suomen veron itse, vaikka se ei laskuttanut sitä asiakkaalta. 25,5 prosentin vero 50 000 euron myynnistä on 12 750 €, joka tulee kokonaan yrityksen omista varoista.
Yleisimmät virheet EU-kaupan ALV:ssä
Kokenut kirjanpitäjä tarkistaa uuden EU-asiakkaan ALV-numeron ensimmäisenä EU-komission VIES-palvelusta ja tallentaa tarkistuksen tuloksen. Tämä vaihe unohtuu kiireessä usein, ja juuri sitä verotarkastaja kysyy. Muut toistuvat virheet ovat:
Yhteisöhankinnan ilmoittamatta jättäminen. Ostaja ajattelee, että veroton lasku kirjataan pelkkänä kulukirjauksena. Vaikka veroseuraamus on nolla, puuttuva ilmoitus on virhe, ja jos vähennysoikeus on rajattu, esimerkiksi rahoitus- tai terveyspalveluja tarjoavalla yrityksellä, siitä voi seurata maksettavaa veroa.
EU-palvelujen ostot unohtuvat. Google Ads, Meta, Microsoft 365 ja monet muut SaaS-palvelut laskutetaan Irlannista ilman ALV:tä. Ne ovat EU-palvelujen ostoja ja kuuluvat kausiveroilmoitukseen joka kausi.
Kuluttajalle myydään väärin perustein ilman veroa. Jos ruotsalaisella asiakkaalla ei ole ALV-tunnistetta, myynti on lähtökohtaisesti kuluttajamyyntiä, eikä käännettyä verovelvollisuutta voi käyttää.
Kirjanpidon virheistä yleisemmin kerrotaan artikkelissa arvonlisaveron perusteista ja ilmoittamisesta.
Näin otat EU-kaupan haltuun vaihe vaiheelta
Ammattilainen aloittaa asiakasrekisteristä. Jokaiselle EU-asiakkaalle merkitään ALV-tunniste, VIES-tarkistuksen päivämäärä ja tieto siitä, onko kyse tavara- vai palvelukaupasta. Laskutusohjelmaan luodaan omat ALV-koodit yhteisömyynnille ja EU-palvelumyynnille, jolloin kausiveroilmoitus ja yhteenvetoilmoitus muodostuvat oikein ilman käsityötä.
Toinen vaihe on ostojen läpikäynti. Jokainen ilman veroa tullut ulkomainen lasku tarkistetaan: onko se EU:sta vai EU:n ulkopuolelta, ja onko kyse tavarasta vai palvelusta. Kolmas vaihe on aikataulu. Yhteenvetoilmoituksen määräpäivä on 20. päivä ja kuukausikauden kausiveroilmoituksen määräpäivä kohdekuukautta toista seuraavan kuukauden 12. päivä, joten molemmat kannattaa merkitä kalenteriin.
Jos yritys toimii useassa maassa tai sillä on varasto ulkomailla, kysymykset muuttuvat nopeasti monimutkaisiksi. Silloin kannattaa tutustua kansainvälisen verotuksen perusteisiin ja ottaa mukaan tilitoimisto, jolla on kokemusta ulkomaankaupasta.
UKK
Pitääkö yhteenvetoilmoitus antaa, jos myin palvelun vain kerran vuodessa?
Kyllä. Ilmoitus annetaan sen kuukauden osalta, jona myyntiä oli, seuraavan kuukauden 20. päivään mennessä. Kuukausilta, joilta myyntiä ei ollut, ilmoitusta ei tarvitse antaa.
Koskeeko EU-kaupan raportointi myös pienyritystä, joka ei ole ALV-rekisterissä?
Pääsääntöisesti EU-kaupan käännetty verovelvollisuus ja yhteenvetoilmoitus koskevat arvonlisäverovelvollisia yrityksiä. Rekisteröimätön pienyritys voi kuitenkin joutua rekisteröitymään esimerkiksi ostaessaan palveluita muista EU-maista, joten tilanne kannattaa tarkistaa tilitoimistolta tai Verohallinnosta.
Mitä tapahtuu, jos yhteenvetoilmoitus myöhästyy?
Verohallinto voi määrätä myöhästymismaksun. Vakavampi riski on se, että puutteellinen ilmoittaminen voi vaarantaa yhteisömyynnin verottomuuden, joten virhe kannattaa korjata OmaVerossa heti, kun se huomataan.
Kun EU-kauppa on ajan tasalla
ALV EU-kaupassa on pääosin rutiinia: tarkista ostajan ALV-numero, laskuta oikeilla merkinnöillä, ilmoita myynnit ja ostot kausiveroilmoituksella ja anna yhteenvetoilmoitus 20. päivään mennessä. Riskit liittyvät poikkeuksiin, kuten kiinteistöpalveluihin, kuluttajakauppaan ja ulkomaisiin varastoihin. Koska jokaisen yrityksen tilanne on erilainen, ensimmäiset EU-kaupat kannattaa käydä läpi tilitoimiston tai veroasiantuntijan kanssa ennen ensimmäisen laskun lähettämistä.