Osakeyhtiön osingonjako on useimmille omistajayrittäjille vuoden tärkein yksittäinen verosuunnittelun päätös, ja sen ajoitus ratkaisee usein enemmän kuin jaettava summa. Tämä artikkeli on kirjoitettu listaamattoman osakeyhtiön osakkaalle, joka miettii, paljonko osinkoa voi jakaa, miten se verotetaan ja milloin jako kannattaa tehdä. Kun perusasiat ovat selvillä, samasta tuloksesta jää omistajalle käteen selvästi enemmän ilman mitään erikoisjärjestelyjä.
Milloin osakeyhtiö saa jakaa osinkoa
Osakeyhtiölain 13 luvun mukaan osinkoa voi jakaa vain vapaasta omasta pääomasta, ja jaon perusteena on vahvistettu tilinpäätös. Pelkkä hyvä kassatilanne ei riitä. Jos taseessa on kertyneitä tappioita, ne vähentävät jakokelpoisia varoja ensin.
Toinen ehto on maksukykytesti. Osinkoa ei saa jakaa, jos tiedetään tai pitäisi tietää, että yhtiö menee jaon jälkeen maksukyvyttömäksi. Kokenut kirjanpitäjä katsoo tässä kohtaa tulevien 3-6 kuukauden kassavirtaa: alv-maksuja, ennakkoveroja, palkkoja ja lainanlyhennyksiä.
Päätöksen tekee yhtiökokous. Varsinainen yhtiökokous pidetään kuuden kuukauden kuluessa tilikauden päättymisestä, joten kalenterivuoden tilikaudella osinkopäätös tehdään tyypillisesti tammi-kesäkuussa. Yhden omistajan yhtiössä riittää allekirjoitettu pöytäkirja, mutta sen pitää olla olemassa.
Osingon verotus listaamattomasta yhtiöstä
Listaamattoman yhtiön osingon verotus riippuu yhtiön matemaattisesta arvosta eli nettovarallisuudesta. Laskennassa käytetään osingonjakovuotta edeltävänä vuonna päättyneen tilikauden tasetta. Osingon määrä, joka vastaa 8 prosentin vuotuista tuottoa osakkeiden matemaattiselle arvolle, verotetaan kevyesti.
Tämän 8 prosentin rajan sisällä osingosta 75 % on verovapaata ja 25 % veronalaista pääomatuloa, kun osinkojen määrä on enintään 150 000 € vuodessa. Pääomatulon vero on 30 % ja 30 000 € ylittävältä osalta 34 %. Efektiivinen vero on siis noin 7,5-8,5 %. Yli 150 000 € menevältä osalta veronalainen osuus nousee 85 prosenttiin.
8 prosentin rajan ylittävästä osingosta 75 % verotetaan ansiotulona ja 25 % on verovapaata. Tämä osa lisätään palkkatuloihin ja verotetaan progressiivisesti, joten hyvätuloisella osakkaalla se voi olla kallein tapa nostaa rahaa yhtiöstä.
Yhteisövero on 20 %, joten yhtiö on maksanut verot voitostaan jo ennen osingonjakoa. Hallitus on linjannut yhteisöveron laskemisesta 18 prosenttiin vuodesta 2027 sekä samalla listaamattomien yhtiöiden osinkoverotuksen muutoksista. Tarkista siis voimassa olevat säännöt aina jakovuoden alussa.
Käytännön esimerkki: IT-konsultin osakeyhtiö
Tamperelaisen yhden hengen IT-konsulttiyhtiön nettovarallisuus 31.12.2025 on 200 000 €. Kevyesti verotettava osinko vuonna 2026 on tällöin 8 % eli 16 000 €. Siitä 4 000 € on veronalaista pääomatuloa, ja vero on 1 200 €.
Jos omistaja jakaa 40 000 €, rajan ylittävä 24 000 € tuottaa 18 000 € ansiotuloa. Kun omistaja nostaa lisäksi 60 000 € palkkaa, lisäosingon marginaalivero voi nousta selvästi yli 40 prosentin. Tilitoimistossa tällainen tilanne yleensä ratkaistaan jättämällä ylimääräinen voitto yhtiöön. Silloin nettovarallisuus kasvaa ja seuraavan vuoden verokevyt osinkokiintiö kasvaa samalla.
Ajoitus ratkaisee enemmän kuin moni arvaa
Osinko verotetaan sen vuoden tulona, jona se on osakkaan nostettavissa. Ratkaisevaa ei ole päätöspäivä. Jos yhtiökokous pidetään joulukuussa ja maksupäiväksi merkitään tammikuu, osinko kuuluu seuraavan vuoden verotukseen. Tällä voi tasata tuloja vuosien välillä ja välttää 30 000 € pääomatulorajan ylittymisen.
Toinen ajoituskysymys liittyy tilinpäätökseen. Kun jaat osinkoa heti kevään yhtiökokouksessa, rahat ovat käytössä pian. Osa omistajista kuitenkin odottaa syksyyn ja nähtyään kassatilanteen tekee päätöksen ylimääräisessä yhtiökokouksessa samasta vahvistetusta tilinpäätöksestä. Yhtiökokous voi myös valtuuttaa hallituksen päättämään osingonjaosta myöhemmin.
Osingonjakoa kannattaa suunnitella yhdessä palkan kanssa, sillä palkka kerryttää YEL- tai TyEL-eläkettä ja sosiaaliturvaa, mutta osinko ei. Tasapainoa käsitellään tarkemmin artikkelissa yrittäjän tulonjako – palkka, osinko vai yksityisotto.
Myytti: osinko on aina palkkaa edullisempi
Usein kuulee väitteen, että osakeyhtiön omistajan kannattaa nostaa kaikki tulonsa osinkona. Väite pitää paikkansa vain 8 prosentin rajan sisällä. Kun matemaattinen arvo on pieni, kuten aloittavalla yhtiöllä usein on, verokevyt kiintiö voi jäädä muutamaan tuhanteen euroon.
Esimerkiksi juuri perustetun yhtiön nettovarallisuus voi olla vain 5 000 €, jolloin verokevyttä osinkoa on 400 €. Kaikki sen ylittävä on pääosin ansiotuloa, jonka päälle tulee jo maksettu 20 prosentin yhteisövero. Tällaisessa tilanteessa kohtuullinen palkka on lähes aina järkevämpi ratkaisu.
Osakeyhtiön osingonjako askel askeleelta
Ammattilainen etenee osingonjaossa yleensä samassa järjestyksessä:
1. Tilinpäätös laaditaan ja hallitus tekee voitonjakoehdotuksen.
2. Nettovarallisuus ja 8 prosentin raja lasketaan edellisen tilikauden taseesta.
3. Maksukykytesti tehdään ja dokumentoidaan.
4. Yhtiökokous vahvistaa tilinpäätöksen ja päättää osingosta pöytäkirjalla.
5. Osinko maksetaan, ennakonpidätys tilitetään ja osinkotiedot ilmoitetaan Verohallinnolle.
Listaamattoman yhtiön pääomatulo-osingosta toimitetaan yleensä 7,5 prosentin ennakonpidätys, ja ansiotulo-osingosta pidätys tehdään osakkaan verokortin mukaan. Tarkemmin tilinpäätöksen osista kerrotaan artikkelissa osakeyhtiön tilinpäätös – tase, tuloslaskelma ja liitetiedot.
Yleisimmät virheet osingonjaossa
Osinkoa nostetaan kesken tilikauden ilman päätöstä. Yrittäjä siirtää yhtiön tililtä rahaa itselleen samaan tapaan kuin toiminimessä. Ilman yhtiökokouksen päätöstä nosto on laitonta varojenjakoa tai osakaslainaa, ja osakaslainaa verotetaan pääomatulona ilman osinkoverotuksen etuja.
Matemaattinen arvo lasketaan väärästä taseesta. Jos tilikausi päättyy 30.6., moni käyttää vahingossa liian tuoretta tai liian vanhaa tasetta. Väärä laskentapohja voi muuttaa osingon verotuksen kokonaan.
Maksukykytesti unohdetaan. Taseessa voi olla paljon vapaata pääomaa, mutta kassa voi olla sidottu saataviin tai varastoon. Jos yhtiö ei jaon jälkeen pysty maksamaan veroja, hallitus voi joutua vahingonkorvausvastuuseen.
UKK
Voiko osakeyhtiö jakaa osinkoa ensimmäisenä toimintavuotenaan?
Osinkoa voi jakaa vasta, kun yhtiöllä on vahvistettu tilinpäätös ja jakokelpoista vapaata omaa pääomaa. Ensimmäisen tilikauden voitosta voi siis päättää vasta tilikauden päätyttyä.
Mistä taseesta osingon verovapaa osuus lasketaan?
Laskennassa käytetään osingonjakovuotta edeltävänä vuonna päättyneen tilikauden nettovarallisuutta. Vuonna 2026 maksettavan osingon pohjana on siis yleensä 31.12.2025 päättyneen tilikauden tase, jos tilikausi on kalenterivuosi.
Kannattaako voitto jättää yhtiöön?
Usein kannattaa, jos rahaa ei tarvita heti. Yhtiöön jätetty voitto kasvattaa nettovarallisuutta ja seuraavien vuosien verokevyttä osinkokiintiötä. Muita keinoja käydään läpi artikkelissa verosuunnittelu pk-yrityksessä.
Viimeinen vinkki ennen yhtiökokousta
Laske jaettavan osingon määrä vasta, kun tiedät matemaattisen arvon, maksukyvyn ja koko vuoden palkkatulot. Yksi laskelma, johon on sovitettu yhteen palkka ja osinko, säästää usein satoja tai tuhansia euroja veroja vuodessa. Osinkoverotuksen säännöt ovat muuttumassa, ja jokaisen yhtiön tilanne on erilainen. Käy siksi jaon määrä ja ajoitus läpi oman tilitoimiston tai veroasiantuntijan kanssa ennen kuin allekirjoitat yhtiökokouksen pöytäkirjan.