YEL-vakuutus eli yrittäjän eläkevakuutus määrittää sen, kuinka paljon yrittäjä maksaa eläkemaksuja ja millaista eläkettä hän aikanaan saa – silti moni yrittäjä asettaa YEL-työtulon liian matalaksi vain säästääkseen kuukausimaksuissa. Tämä on yksi kalleimmista virheistä, joita toiminimiyrittäjä tai osakeyhtiön omistaja voi taloushallinnossaan tehdä, sillä YEL-työtulo vaikuttaa eläkkeen lisäksi sairauspäivärahaan, vanhempainpäivärahaan ja työttömyysturvaan.
Mikä YEL-vakuutus on ja kenelle se kuuluu
YEL eli yrittäjän eläkelaki koskee kaikkia 18–67-vuotiaita yrittäjiä, joiden arvioitu työpanoksen arvo ylittää vuosittain määritellyn alarajan. Vuonna 2026 tämä raja on noin 9 208 euroa vuodessa. Jos yritystoiminta on tätä pienempää, YEL-vakuutusta ei tarvitse ottaa, mutta silloin jää myös ilman YEL:n tuomaa sosiaaliturvaa.
Vakuutusvelvollisuus koskee toiminimiyrittäjiä, avoimen yhtiön ja kommandiittiyhtiön vastuunalaisia yhtiömiehiä sekä osakeyhtiön osaomistajia, jotka työskentelevät yrityksessä johtavassa asemassa ja omistavat yksin vähintään 30 % tai yhdessä perheenjäsentensä kanssa yli 50 % yhtiöstä. Tavallinen palkansaajaosakas ilman määräysvaltaa kuuluu sen sijaan TyEL:n piiriin.
Mistä YEL-työtulo muodostuu
YEL-työtulo ei ole sama asia kuin yrityksen liikevaihto tai voitto. Se on arvio siitä, paljonko maksaisit palkkaa ulkopuoliselle henkilölle, joka tekisi saman työn samalla ammattitaidolla. Käytännössä tämä tarkoittaa, että kahden hengen mainostoimistossa yrittäjän YEL-työtulo voi olla 45 000 euroa vuodessa, vaikka yrityksen tulos jäisi sinä vuonna paljon pienemmäksi.
Eläkeyhtiö – esimerkiksi Varma, Elo tai Ilmarinen – vahvistaa työtulon yrittäjän oman ilmoituksen ja toimialan yleisen palkkatason perusteella. Vuonna 2026 YEL-työtulon on oltava vähintään 9 208 euroa ja enintään noin 210 800 euroa vuodessa. Näiden rajojen sisällä yrittäjä voi periaatteessa itse ehdottaa tasoa, mutta eläkeyhtiöllä on oikeus ja velvollisuus korjata ilmoitusta, jos se poikkeaa selvästi toimialan tasosta.
Miten YEL-maksu lasketaan käytännössä
YEL-maksu on prosenttiosuus vahvistetusta työtulosta, ei liikevaihdosta eikä nettotuloksesta. Vuonna 2026 maksuprosentti on 18–52-vuotiailla 24,10 % ja 53–62-vuotiailla korotettu 25,60 %. Alle 4 vuotta yrittäjänä toimineet saavat aloittavan yrittäjän alennuksen, joka pienentää maksua 22 % ensimmäisten neljän vuoden ajan.
Esimerkki havainnollistaa asiaa: kirjanpitäjä, joka toimii toiminimellä ja on vahvistanut YEL-työtuloksi 30 000 euroa, maksaa vuodessa noin 7 230 euroa YEL-maksuja ilman aloittajan alennusta. Aloittavana yrittäjänä sama työtulo tarkoittaisi noin 6 620 euron vuosimaksua. Maksun voi jaksottaa kuukausittain, neljännesvuosittain tai kerralla – moni valitsee kuukausierät kassavirran tasaamiseksi.
YEL-työtulon vaikutus muuhun sosiaaliturvaan
Liian matalaksi asetettu YEL-työtulo tuntuu houkuttelevalta, koska kuukausimaksu pienenee heti. Vaikutukset näkyvät kuitenkin monessa muussa paikassa yhtä aikaa. Sairauspäiväraha, vanhempainpäiväraha, työttömyysturvan ansiosidonnainen osuus ja tuleva eläke lasketaan kaikki YEL-työtulon perusteella, ei todellisen liikevaihdon tai nostetun palkan mukaan.
Käytännön tilanne toistuu usein: yrittäjä on asettanut YEL-työtulon 12 000 euroon säästääkseen maksuissa, mutta sairastuu pidemmäksi aikaa. Kela laskee sairauspäivärahan tämän matalan työtulon perusteella, jolloin korvaus jää murto-osaan siitä, mitä yrittäjä olisi tarvinnut toimeentuloon. Sama pätee, jos yritystoiminta loppuu ja yrittäjä hakee työttömyysturvaa – ansiopäiväraha lasketaan YEL-tulon, ei liikevaihdon mukaan.
Yleinen myytti: YEL-maksu on vain kulu, joka kannattaa minimoida
Monet yrittäjät ajattelevat YEL-maksua pelkkänä pakollisena kuluna siinä missä sähkölaskua tai toimistovuokraa. Tämä ajattelu on osittain harhaanjohtava. YEL-maksu on verotuksessa täysin vähennyskelpoinen meno, joka pienentää suoraan verotettavaa tuloa – 7 000 euron YEL-maksu tarkoittaa käytännössä huomattavasti pienempää nettokustannusta 30 %:n rajaveroasteella laskettuna kuin moni olettaa.
Lisäksi YEL-työtulo on ainoa peruste, jolla lasketaan eläkekertymä koko yrittäjäuran ajalta. Jos työtulo pidetään systemaattisesti liian matalana 20–30 vuoden ajan, seurauksena on merkittävästi pienempi eläke verrattuna tilanteeseen, jossa työtulo on vastannut todellista työpanosta.
Yleisimmät virheet YEL-työtulon asettamisessa
Ensimmäinen tyypillinen virhe on työtulon asettaminen alarajalle heti yritystoiminnan alussa ja unohtaminen sen jälkeen vuosiksi eteenpäin, vaikka liiketoiminta kasvaisi merkittävästi. Eläkeyhtiö ei automaattisesti nosta työtuloa – yrittäjän itsensä pitää ilmoittaa muutoksesta.
Toinen virhe on YEL-työtulon sekoittaminen osakeyhtiöstä nostettavaan palkkaan tai yksityisottoon. Nämä ovat eri asioita: yrittäjän tulonjako palkan, osingon ja yksityisoton välillä vaikuttaa verotukseen, mutta YEL-työtulo määräytyy työn arvon, ei nostetun rahasumman perusteella.
Kolmas virhe on YEL-maksujen jättäminen huomiotta kirjanpidossa ja verosuunnittelussa. Toiminimiyrittäjän kannattaa käsitellä YEL-maksut osana kokonaisverosuunnittelua, ja tarkempaa tietoa aiheesta löytyy artikkelista toiminimen kirjanpidosta yksinyrittäjälle.
UKK
Voiko YEL-työtulon tarkistaa kesken vuoden?
Kyllä. YEL-työtuloa voi ja kannattaa tarkistaa aina, kun yritystoiminnan laajuus muuttuu olennaisesti – esimerkiksi liikevaihdon kasvaessa tai laskiessa pysyvästi. Muutosilmoitus tehdään suoraan omalle eläkeyhtiölle, ja uusi taso astuu voimaan ilmoitushetkestä.
Mitä tapahtuu, jos YEL-vakuutus jätetään kokonaan ottamatta?
Eläkeyhtiö voi ottaa vakuutuksen takautuvasti jopa kolmen vuoden ajalta, ja tästä peritään lisäksi laiminlyöntikorotus. Vakuuttamattomuus näkyy myös aukkona eläkekertymässä ja sosiaaliturvassa koko sen ajan, kun vakuutus on ollut ottamatta.
Vaikuttaako YEL-työtulo tuloverotukseen samalla tavalla kuin palkka?
Ei suoraan – YEL-maksu on vähennyskelpoinen meno, mutta itse YEL-työtulo ei ole veronalaista tuloa sinänsä, vaan verotus määräytyy erikseen yritysmuodon ja tosiasiallisesti nostetun tulon mukaan. Tarkemmin tästä kokonaisuudesta kertoo artikkeli tuloverotuksesta yrittäjälle.
Yhteenveto
YEL-työtulon oikea taso on tasapainoilua kuukausittaisen maksurasituksen ja tulevan sosiaaliturvan välillä, eikä siihen ole yhtä oikeaa vastausta kaikille. Käytännön nyrkkisääntönä toimii kysymys: paljonko maksaisit ulkopuoliselle ammattilaiselle samasta työstä? Jos vastaus on kaukana nykyisestä YEL-työtulosta, tarkistus on todennäköisesti tarpeen.
Koska YEL-työtulon vahvistaminen vaikuttaa sekä eläkkeeseen että päivärahoihin vuosikymmenten ajan, kannattaa yksilöllinen tilanne käydä läpi oman tilitoimiston tai eläkeyhtiön asiantuntijan kanssa ennen kuin tasoa muutetaan tai vakuutus otetaan ensimmäistä kertaa.